keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Kevätkauden aloitus

Kevät aamu

Viikonlopun lumisista maisemista paluu lumettomaan, mutta jäiseen Satakuntaan masensi. Se, että kauden aikana treenikelit ovat olleet jatkuvasti todella surkeat, on luonut omat haasteensa harrastamiselle. Metsätiet, jolla treenailemme, ovat olleet jo monta viikkoa luistinrataa. Tänä aamuna mittari näytti seitsemää astetta pakkasta. Aurinko paistoi ja oli kuivaa, mainio keli treenailla! Aivan lähellämme kulkee kylänraitti. Se on ruskea soratie, ja siinä kulkee jonkin verran autoja. Olen käynyt siellä kaksi koiraa-kerrallaan tyylillä treenaamassa, sillä tiellä saattaa tulla vastaan ihmisiä ja koiria, ja talojen -jotka ovat aivan kylänraitin vieressä- pihoissa saattaa juoksennella eläimiä ja lapsia, joten olen halunnut että pystyn hallitsemaan koirat jos ne päättävät tehdä jonkinlaisen sinkoamisen johonkin suuntaan. Koska jonkinmoista luottoa omiin koiriin on jo tullut, ja koska kylänraitti on tällä hetkellä ainoa lähimaastojen sulana oleva tie, pakkasin koirat ja kamppeet autoon treeniä varten. Ajoin kylänraitille ja jätin auton tien laitaan levennyksen kohdalla. Laitoin Fanin ja Karman johtoon. Sissi ja Essi olivat vauhtiparissa ja Emma yksinään pyöräkoirana. Koirat lähtivät vauhdikaasti matkaan, ja jouduin painamaan jarrua jotta vauhti ei yltynyt liian kovaksi Sissille. Menomatkalla vastaan tuli useampi auto, joiden ohitus sujui hienosti. Puolivälissä pidimme tauon kentän laidalla.

Tauko


Tauon jälkeen lähdimme takaisin päin sinne mistä olimme tulleetkin.Yhtäkkiä orava sinkosi tien yli aivan johtoparin nenän edestä, ja siitäkös riemu repesi. Emma kiljahteli riemuissaan, Essi ja Sissi tuijottivat metsään korvat höröllä, ja johtopari kuikuili metsänlaitaan. Montaa kertaa en kuitenkaan joutunut toistamaan itseäni, vaan parin kehotuksen jälkeen koirat ymmärsivät, että matka ei nyt jatku kurren perään pöpelikköön vaan pitkin tietä kohti lähtöpistettä.


Johtohommissa Fani ja lainalapsi Karma

Sissi ( oik. ) päässyt pitkästä aikaa hommiin

Viimeisellä kilometrillä koirat ravasivat iloisina eteenpäin kun mutkan takaa tuli vastaan mies kahden pienen koiran kanssa. Mies vaihtoi koirien kanssa tien puolta kun näki meidät, minä taasen kehotin koiria kovempaan vauhtiin, sillä mitä kovempi vauhti, sitä varmemmin mennään häiriötekijöiden ohi. Luotin siihen, että Fani hoitaa ohituksen hyvin, ja niin se hoitikin. Autolla juotin koirat ja pakkasin ne bokseihinsa ja ajoin kotipihaan. Kotona päästin koirat juoksutarhaan jäähdyttelemään. Treenimatkaa koirille kertyi vajaa kymmenen kilometriä. Koirat jaksoivat todella reippaasti, ja oli kiva treenailla pitkästä aikaa niin sanotusti "höntsäillen", ilman tarkkaa reittisuunnittelua tai aikatavoitetta. Seuraavat kisat ovat Ohkolassa ensi kuussa. Siellä kisataan sulalla maalla kolmipyörällä. Erityisiä tavoitteita meidän kohdalla kisaa varten ei ole. Kunhan saadaan puhdas suoritus ja samalla hyvä treeni. Karma, kisatiimimme jäsen, joka on ollut meillä reilu viikon lainalapsena, lähti tänään kotiin. Seuraava treeni mennään taas vain kolmen, tai neljän koiran voimin. Toivotaan, että päästäisiin pian tutuille rauhallisille metsäteille.

Oli kivaa! T: Essi


1 kommentti:

  1. Alimmassa kuvassa on selvästi onnellinen koira! :) Kiva, että treenit meni hyvin.

    VastaaPoista